Suomen Locost sääntöjen pohjana on toiminut lähinnä Norjan säännöt. Mitkä ovat eri maiden sääntöjen erot tällä hetkellä? Esim. mikä on rengassäännön tulkinta eri maissa.
- Pitääkö muissa maissa käyttää 185 leveitä eturenkaita ja 205 leveitä takarenkaina?
- Norjassa pitää/piti käyttää juuri kirjan mitoituksella olevia tukivarsia. Mikä on siellä tilanne tällä hetkellä?
- Mitkä ovat käsijarrun ja pakin vaatimukset eri maissa?
- Onko muita eroavaisuuksia säännöissä?
Lähinnä sillä kysyn, että kelpaako oma auto tulevaisuudessa esim. Ruotsin kisoihin vai pitääkö esim. hankkia kapeammmat eturenkaat/vanteet?
Terveisin,
Jani
Locost säännöt Suomi -> Ruotsi -> Norja
Moderators: Mika Hirvonen, Tomi Jutila, Antti Tuomainen
kun norjassa muuttuu säännöt otetaan ne käyttöön meilläkin. ainut ero on kässärin tiukempi tulkinta. renkaat vapaat(kaikki neljä kokoa) norjassa ainakin oli autoja jotka ajoi 205 renkaalla ympäri. tukivarsimuutos tuli norjasta ei meiltä. kyllä se pakkikin tulee norjan säännöistä. tarkoitus on että vois ajella kisoja ristiin missä tykkää.
OK, tämä selvensi asiaa. Eli voin ostaa huoletta pelkkiä 205 renkaita. Pakista kysyin lähinnä siksi, että säännöissä ei ole pakille mitään vaatimuksia. Eri maissa pakin testaus jää katsastajan vastuulle? Olisi helpompi suunnitella, kun tietäisi, että auton pitää kulkea pakin voimalla esim. 5 metrin matkan 5 asteen nousuun? Omasta pakista kun tulee sähköinen, niin akun koko pitäisi mitoittaa pakin vaatimuksia vastaavaksi. Akusta kun ei ole tass muuta iloa, niin en halua yhtään turhan isoa akkua autoon.
--==http://www.pmc-motorsport.com==--
Mitenköhän toimisi Lucasin tasavirtalaturi kytkettynä hihnavedolla kardaaniin? Painaa about saman verran kuin startti, ei tarvetta bendixille tai rattaille. Ei vastusta pyöritettäessä, ellei haluta käyttää ajon aikana laturina. Eli voidaan käyttää laturina tai moottorina, riippuen siitä miten johdot kytketään - helppo toteuttaa esim. releillä.
Ruotsin poikien SRC-autoissa näkee käytettävän lähes poikkeuksetta latureita jotka ovat kytketty kardaaniin - riittää että sähköt riittävät starttiin asti, siitä eteenpäin kardaanit saavat kyytiä.
MP-moottoreissa virrankulutus ei liene kovinkaan suuri, ja bensapumppu ja valot eivät nyt hirveitä vaadi, joten tasavirtalaturi voisi olla tarkoitukseen riittävä jos vain sen teho riittää auton liikuttamiseen...
Starttimoottoreiden teho on yleensä kilowattiluokkaa. DC-latureiden virranantokyky on käsittääkseni luokkaa 35A (~400W), joten teho DC-moottorina on tuskin yhtään sen suurempi. Ei sillä kuuhun mennä, mutta asfaltilla voisi ehkä päästä etenemään. Tehoa voisi hetkellisesti ehkä lisätä hieman väärinkäyttämällä laturia kahden akun kanssa, jotka kytketään peruutettaessa sarjaan ja ladattaessa rinnan.
Idea tuli vain mieleen kun naapuri oli aikanaan rakentanut täysautomaattisen polttoainekäyttöisen paineilmakompuran, jossa oli Briggs'n'Strattonin starttimoottorina juuri Lucasin tasavirtalaturi jota käytettiin myös akkujen laturina.
Ruotsin poikien SRC-autoissa näkee käytettävän lähes poikkeuksetta latureita jotka ovat kytketty kardaaniin - riittää että sähköt riittävät starttiin asti, siitä eteenpäin kardaanit saavat kyytiä.
MP-moottoreissa virrankulutus ei liene kovinkaan suuri, ja bensapumppu ja valot eivät nyt hirveitä vaadi, joten tasavirtalaturi voisi olla tarkoitukseen riittävä jos vain sen teho riittää auton liikuttamiseen...Starttimoottoreiden teho on yleensä kilowattiluokkaa. DC-latureiden virranantokyky on käsittääkseni luokkaa 35A (~400W), joten teho DC-moottorina on tuskin yhtään sen suurempi. Ei sillä kuuhun mennä, mutta asfaltilla voisi ehkä päästä etenemään. Tehoa voisi hetkellisesti ehkä lisätä hieman väärinkäyttämällä laturia kahden akun kanssa, jotka kytketään peruutettaessa sarjaan ja ladattaessa rinnan.
Idea tuli vain mieleen kun naapuri oli aikanaan rakentanut täysautomaattisen polttoainekäyttöisen paineilmakompuran, jossa oli Briggs'n'Strattonin starttimoottorina juuri Lucasin tasavirtalaturi jota käytettiin myös akkujen laturina.
.