Locost Finland

hege wrote: Locostin jäykällä taka-akselilla tilanne on toinen, spaceria lisättäessä kallistusjäykkyys muuttuu, koska jouset ovat keskemmällä taka-akselia eivätkä sen takia vastusta kallistelua yhtä vahvasti kuin ennen.

Ei taida tämäkään pitää paikkansa.

Mietitäänpäs näin: Autossa jossa on jäykät akselit yrittää kallistua kaarteessa
- mistä jouset tietävät missä renkaat ovat?
Jos renkaiden joustoa ei oteta huomioon pysyy akseli aina tien suuntaisena, riippumatta onko käytössä 1 cm tai 1 km spacerit. Eli jousien kannalta tilanne pysyy samana.
Eiks niin?

-ö

hege wrote:Lisätty, ei muuttanut tilannetta mitenkään.
Vihreän viivan ollessa 0 (=ilman spaceria) jousi liikkuu yhtä paljon kuin rengas.
Vihreän viivan ollessa 500mm (yhtä kuin tukivarret. Jousi liikkuu puolet siitä mitä rengas. Ja vipuvarren muuttuminen saa aikaan kaksinkertaisen voiman jouselle.

Voi voi.
Kyllä se vihreä viiva pysyy koko ajan vaakasuorassa, joten voit sijoittaa renkaan haluamaasi kohtaan ja liike on aina sama.

Löysin samankaltaisesta asiasta oikein matemaattisen selvityksen. Piirustus on oikein havainnollinen, se on vaan tässä tapauksessa ylösalaisin (iskaria ei vaan ole mutta sen voi sijoittaa mihin haluat):
http://rmattila.com/images/projektit/se ... akaaja.pdf

Olennaista tässä on että pyörän akseli pysyy näissä koko ajan vaakasuorassa joten pyörän kulkema matka ei muutu spacereita muutettaessa.

Nyt ois hyvä hetki muuttaa norjaan jos vaan osais puhua kieltä...

Editoin noi hölmöilyt pois.

Moi!

Eli oliko spacer-keskustelun lopputulos se, että ne eivät vaikuta mihinkään tuossa etupyörägeometriassa, jos jousi on samassa paikassa ja tukivarret ovat edelleen samat?

Juu, spacerin vipuvarsi kuormittaa "vaan" tukivarsia, laakereita jne töyssyissä. Spacerit eivät siis vaikuta merkittävällä tavalla jousiin.

Etupään geometriaan sen sijaan vaikuttaa.

mitä teette spacerilla?? turhaa painoa!!

Tätäkin hommelia voitaisiin vielä miettiä lisää:

hege wrote: -Suurempi kallistuminen kaarteessa (vain ulkokaarteen jousi vastustaa kallistelua)

clip-clip-clip

hege wrote: Etupään kallistusjäykkyys riippuu molemmista etujousista. Kallistuessa toinen puoli joustaa sisään (Vaatii voimaa=X*N/mm) ja toinen puoli joustaa ulos (Vaatii voimaa=X*N/mm). Eli jos poistat sisäpuolen jousen niin ulkopuolen jousi joutuu tekemään koko työn (2X*N/mm).

(Lainauksesta leikattu muihin asioihin liittyvät pois).

Tätä hommelia voitaisiin miettiä seuraavana.

Mielestäni ainoa keino millä sisäkaarteen puoleinen pyörä voi vastustaa kallistumista, on NOSTAMALLA VÄHEMMÄN. Näin siksi koska jousi ei pysty vetämään alaspäin ellei rengas ole kiinnitetty asfalttiin. Lisäksi tavittaisiin vetojousi puristettavan tilalle.

Esimerkki: Kuvitellaan että ajat kaarretta reilua nopeutta. Paino on ulkorenkailla, auto jo hieman kallellaan. Sisäkurvin renkaalla enää kevyt paino.
Kuvitellaan sitten että sisäkaarteen puoleinen etujousi napsahtaa seitsemästä kohtaa poikki.
Kallistuuko auto nyt:

A: Ulkokaarteen puolelle, koska sisäkaarteen jousi ei enää estä kallistumista
- vai -
B: Enemmän tai vähemmän sisäkaarteeseen päin koska poikki mennyt jousi ei enää kannattele autoa ollenkaan

Vihje: Vain toinen noista on oikein.

Joko A tai B, riippuen missä mennään.

Ainiin, asassille: Etupään kallistusjäykkyys muuttuu noiden spacereiden myötä, en sitä tajunnut vastauksessani mainita. Mitä leveämpää spaceria heität, sitä jäykemmäksi mennään. Jäykällä taka-akselilla spacerit ei vaikuta kallistusjäykkyyteen.

multanen wrote:Esimerkki: Kuvitellaan että ajat kaarretta reilua nopeutta. Paino on ulkorenkailla, auto jo hieman kallellaan. Sisäkurvin renkaalla enää kevyt paino.
Kuvitellaan sitten että sisäkaarteen puoleinen etujousi napsahtaa seitsemästä kohtaa poikki.
Kallistuuko auto nyt:

A: Ulkokaarteen puolelle, koska sisäkaarteen jousi ei enää estä kallistumista
- vai -
B: Enemmän tai vähemmän sisäkaarteeseen päin koska poikki mennyt jousi ei enää kannattele autoa ollenkaan

Vihje: Vain toinen noista on oikein.

Kokeillaan varovasti vaihtaria B.

minä en haluaisi ajaa sitä autoa..

Mites nuo "roll centerit" sun muut sijoittuu jos teen tämmösen nolla droop alustan (aattelin minimimaavaraa edessä ja takana). Eli alatukivarret ei koskaan nouse vaakatasoon saakka.
Voiko niitä edes laskea normaalisti jos sisäkaarteen pyörä jöpöttää enemmän tai vähemmän rajoitinta vasten?
Entäs onko nuo alustakirjat ajalta jolloin nolla drooppia ei oltu vielä "keksitty" (eli joko kirjat tai kirjoittajat 80-luvulta)? Jos olisi joku kirja missä asiaa käsitellään niin voisin ostaa ettei olis ihan huhupuheiden ja omien haaveilujen varassa.

Kiinnostaa lähinnä ihan teoriamielessä. Kun ei tämmöseen halpisprojektiin kuitenkaan ole mahdollisuus mitään kalliita roll-centereitä ostella...

ei muuta kun kirjakauppaan ostamaan alusta kirjoja.. siellä pystyy selailemaan mitä kirjoissa on Jotkut käsittelee paljon asiaa ja jotkut vähemmän..

Johan Svahn wrote:ei muuta kun kirjakauppaan ostamaan alusta kirjoja.. siellä pystyy selailemaan mitä kirjoissa on Jotkut käsittelee paljon asiaa ja jotkut vähemmän..

Taitaa olla Joensuun kirjakaupoissa aika vähissä alustaoppaat...
Netistä voisi tilata jos tietäisi minkä. Yksi kirja näyttää maksavan 100 jotain rahaa, liekö sitten vastaavasti parempi: http://www.amazon.com/Race-Car-Vehicle- ... 1560915269

Mua jännittää yhä ylläolevan tietovisailun vastaus ja vastauksen perustelut.

Piirsin kuvaajan locostin etupään jousivoimalle auton olless 0,5 asteen kallellaan. Oletin että jousi+rengas on 50N/mm ja pelkkä rengas 250N/mm.



Toi kuvaaja tietenkin muuttuu eri kallistusasteilla ja jousilla/renkailla, mutta muoto on aina sama.