Säännöissä mainitaan että kardaanitunnelia saa jossainmäärin muokata. Tarkoittaako tämä sitä että voin hiukan leventää istumakaukaloa vasemmalta saadakseni sisään sellaisen istumon, johon persauskin sopii kyytiin?
Ja oliko niin, että vaihteistolle voi tehdä kyhmyn/patin tarpeen mukaan mutta kytkinkopan on sovittava originaalimittaiseen reikään. Vaiko mitenkö?
Sitten vielä: Tarvitseeko taka-akselin korvakkeiden tukivarsia varten olla kirjan mukaiset vai voiko "keventää" ja "vahvistaa"? Saako akseliputkeen hitsata vahvikkeita kiinnityksille?
Ja jatkuu, tekniikkahan saa tulla auton runkoputkien alle, maavara mitataan alimmasta kohdasta, niinhän?
T
-Sairas mieli ja luonnoton sorminäppäryys, siinä vasta sankari.
siihen perseen kyytiin sopimiseen en ota kantaa . mutta koitappa valitsemaasi (auton) perä vaihtoehtoa runkoon ennen kuin hitsailet tunnelia kauheen kovaan. meillä ainakin on jouduttu vähän levittämään tunnelin takapäätä. vaihdelaatikkoa ja koppaa varten saa muuttaa tunnelia. kytkin ja vauhtipyörä pitää sijaita kokonaisuudessaan konehuoneessa.
nyt on säännöissä näkyvissä jokin outo juttu. kyllä sääntö on sovittu niin että tunnelia saa muuttaa laatikolle ja kopalle. alkuun sääntö oli niin ettei koppa saanut olla tunnelissa ollenkaan. mutta että kone valikoimaa saataisiin laajennettua niin nyt koppaa saa upottaa aina kytkimen alkuun asti. täytyy pikaisesti muuttaa sääntöihin oikein muuttunut jossain päivitys vaiheessa.
korvakkeet taka akseliin kirjan mukaan tai ainakin niin lähelle kuin kukakin pystyy.
Maavara vähintään 65 mm kuljettajan istuessa autossa (ei koske pakoputkistoa ja "pohjapanssaria"). 200mm leveen pohjapanssarin alle mahtuu öljypohja ja varmaan kytkinkopan matalin kohta. muuten pitäs romut olla yli 65mm radasta.
Olisikohan jollain sääntökirja lähistöllä, tarvisin ne taka-akselin linkkikorvakkeiden reikien paikat verrattuna akseliin.
Itselläni ei tuota kirjaa nimittäin ole .
taitaa suurimmassa osassa autoja olla akselin kiinnitys tehty ihan kuvan mukaan s 72 koska mistään muualta ei voi saada kiinnitys pisteiden väliä suhteessa akseliin.
rungon kiinnitys tehdään s 64 mukaan koska muualla ei ole mitoitusta saatavana. tämän kiinnityksenhän saa sääntöjen mukaan muttaa mieleiseksi.
eihän nämä kiinnitykset ole lähelläkään parasta mutta minkäs tekee.
Melko yksiselitteinen toi kuva sivulla 64 on, eli sen mukaan akselin jousituspisteet ja rungon jousituspisteet ovat 146mm toisistaan.
Kirja wrote:The rear suspension brackets are welded in position as shown in Fig. 4.35. It is advisable to support the chassis on axle stands, then place the axle in position and support it at the correct height, with the four trailing arms fitted and parallel to the chassis.
En oikein ymmärrä kuka suunnittelisi takajousituksen niin että reaktiovoimat pyrkivät painamaan takajousitusta kasaan kiihdyttäessä. Tämä on melko päinvastaista verrattuna siihen mitä yleensä tapahtuu, eikä tule mieleen yhtään esimerkkiä missä vastaava olisi käytössä.
Eli tulkitsin tuon niin että sivun 72 ja 64 mukaisista mitoituksista saa valita mieleisensä ilman tuota 3% painolisää.
no täytyypä ruveta muuttamaan taka akselin kiinnikkeitä jos kerta asia on vapaasti valittavissa. 64 kuvassa ei ole akselille paikkaa määritetty. joten puotamme kiinnitykset tonttiin. täytyy varmaan katsella muutamasta kirjasta parhaat mallit kiinnityksille ja tukivarsille myös eteen. ettei häviä pelkillä tulkinnoilla jo.
Kysyin asiaa aikanaan Norjassa ajaneelta tiimiltä (pari vuotta sitten) ja ainakin silloin sääntöä tulkittiin heillä tukivarsien osalta seuraavasti.
Säännöt ovat kuvien mukaan, kirjan teksteistä ei tarvitse niin välittää. Esim. ylemmässä etutukivarressa oli mittavirhe kuvassa verrattuna tekstiin, mutta tukivarsien tuli olla KUVAN mukaiset. Sama homma takana eli heillä takatukivarret tulivat olla Markun mainitsemalla tavalla ilman painolisää.
jaa empä rupeekkaan muuttamaan taka akselin kiinnikkeitä niitä kun ei saa sääntöjen mukaan muuttaa. etupäätä saa muuttaa 3% säännöllä. säännöissä noin:
Kallistuksen vakaaja edessä sallittu. Vaihtoehtoisena ratkaisuna voi vaihtaa Panhardrodin sekä muuttaa pitkittäisten tukien etummaiset kiinnityspisteet niin että tuet ovat vaakatasossa auton ollessaan normaali korkeudella. Yhden tai useamman näistä (vakaaja, Panhardrodin vaihto, kiinnityspisteiden muutto) muutoksista antavat yhdessä 3 % painolisän.
on ikävää, että kirja antaa eri mittoja noille tangoille. me päädyimme tähän 3% ratkaisuun, eli etupään kiinnikkeiden korkeuden muutoksiin, meillä on siis etupäässä säädettävät korkeudet. käsittääkseni kirjassa on hyvin selkeä kuva taka-akselin kiinityksestä, johon on merkitty myös muut mitat minkälainen kiinnityksen tulee olla. tässä kuvassa ei anneta eri vaihtoehtoja korkeuksille, eikä taka-akselin sijoituspaikalle. iskarin kiinitys pistettä ei tosin voi laittaa noin paitsi offroad autoissa. jos asiassa on vielä jotain, niin on varmaan hallituksen viisainta ratkasta kiista.
Meillä myös toi 3% käytössä kun kiinnityspisteitä on vähän siirretty.
Ei mun mielestä tässä asiassa oo mitään kiistaa. Mun mielestä on nyt ihan hyvin selitetty. Ottaa vaan päähän että tehtiin toi mitoitus väärän sivun mukaan.